Terveisiä Fiinalta

Hei!

Nimeni on Fiina, mutta joskus EI. Opin aika nopeasti, ettei kissanruokaa ole lupa syödä.
Lähdin syntymäkodistani autolla, joka oli hirmu pelottavaa. Ensimmäiset kilometrit oksetti kauheasti, mutkaa ja mäkeä peräjälkeen. Sitten hieman helpotti. Haimme Töölöstä Samin mukaan ja nukuin lähes koko loppu matkan Kauhajoelle (n.5 h). Olin tosi ylpeä itsestäni.
Uudessa kodissani on kolme tyttöä (ihan ok kaikki), äiti ja iskä. Kaikki taitaa rakastaa mua tosi paljon. Sitte, meillä on myös kissan näköiset Pulla ja Kalle. Pulla alkaa olla jo kaveria mulle, Kalle on kaveria vain silloin, kun haluaa.
Mä pääsen päivittäin rämpimään metsään, joka on ihan kivaa. Oikeestaan mahtavaa, mut ei kerrota sisaruksille... Alkavat kuitenkin karehtia...
Mulla on kaikki hyvin, olen iloinen ja oppimishaluinen.
(Pääsin muuten heti kuvaan paikalliseen lehteen... Jes!)
Terkut mun siskoille ja veljille!

T. Fiina-neiti